25.11.2007  

Mielipidekirjoitus Ilkassa

Alvar Aallon kirjastotalo ei vastaa lasten- ja nuortenkirjaston nykyaikaisiin tarpeisiin

Kesäkuusta lähtien 2 400 kirjaston käyttäjää on allekirjoittanut vetoomuksen Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Allekirjoittajat vastustavat lasten- ja nuortenosastojen erottamista aikuisten osastosta uudessa kirjastorakennuksessa. Ne pitää jatkossakin säilyttää saman katon alla ja lähellä toisiaan.

Tarkoitus ei ole jarruttaa suunnittelua. Päinvastoin, on hienoa, että Seinäjoelle vihdoin aletaan rakentaa uutta kirjastoa.

Toivottavasti suunnittelussa huomioidaan alueen asukkaiden ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden tarpeet.

Lapset oppivat käyttämään kirjastoa, kun he tulevat sinne yhdessä vanhempiensa kanssa. Jos lasten- ja nuortenosastot ovat saman katon alla aikuisten osaston kanssa, asiointi on perheiden kannalta joustavampaa. Näkö- ja kuuloyhteys lasten- ja aikuistenosastojen välillä pitää säilyä jo turvallisuudenkin takia.

Nykyiseen kirjastoon on vaikea päästä lastenvaunujen kanssa. Pääovi on raskas, kapea ja välieteinen pieni, johon tuskin mahtuu rattaiden kanssa.

Alvar Aalto ei suunnitellut nykyistä kirjastoa pelkästään lasten- ja nuortenkirjastoksi. Portaat ja kaiteet ovat aikuisille suunniteltuja. Jos tämän hetkiset suunnitelmat toteutuvat, ja käynti uudisrakennukseen olisi alakerrasta käytävän kautta, miten lastenrattaiden ja parin taaperon kanssa kulkeva vanhempi pääsee sinne turvallisesti ja näppärästi, kun talon ainoaan hissiin mahtuu nippa nappa yhdet lastenrattaat?

Lastenosaston pitää olla tiloiltaan joustava. Kalusteiden pitää olla liikuteltavia: tiloja pitää voida muokata tarpeen mukaan, seiniä ja hyllyjä pitäisi voida siirrellä, tilaan pitäisi voida rakentaa erilaisia luku- ja satunurkkauksia, esiintymislavoja tai muita isojakin rakennelmia. Seinille pitäisi voida ripustaa piirustuksia ja lastentaideteoksia tai vaikkapa maalata maisema satukirjasta.

Nuortenkin asiointi kirjastossa voi hankaloitua, jos aikuistenosasto on eri rakennuksessa. Nuoret etsivät tietoa molemmilta osastoilta ja lukevat rinnakkain nuorten- ja aikuisten romaaneja. Jos osastot ovat samassa rakennuksessa nuoret voivat vaivattomasti käyttää molempien kokoelmia.

Kirjaston toiminta on muuttunut paljon 1960-luvulta. Nuorten ja varsinkin lasten kirjaston käyttö on tänä päivänä muutakin kuin kirjojen, musiikin ja videoiden lainaamista ja palauttamista.

Mielestämme Alvar Aallon suunnittelema kirjastotalo ei vastaa lasten- ja nuortenkirjaston nykyaikaisiin tarpeisiin.

Kaupunkimme ylpeys, upea ja arkkitehtuuriltaan arvokas Alvar Aallon suojeltu kirjastotalo aiotaan palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Jatkossakin sen pitää olla kirjastomaisessa käytössä. Toivottavasti suunnittelijat ja päättäjät keksivät nykyiseen kirjastoon sopivaa toimintaa, joka vaatii vähemmän joustavuutta kuin lasten- ja nuortenkirjasto.

Irene Turenius

äiti, luokanopettaja

Sirkku Hietanen

äiti, luokanopettaja

Kirsti Mäkelä

äiti, draamaopettaja

Seppo Halmesmäki

isä